Alkuviikosta tuli kennelliitosta Lucan viralliset terveytulokset. Kyynärnivelet oli 0/0 ja polvet olikin jo tiedossa, että ovat 0/0, mutta ne lonkat; D/D . Ei käynyt mielessäkään, että voisivat olla noin huonot. Kuvannut ell. ei arvostellut kuvia, mutta sanoi, että koira on terve, joten pettymys oli sitä suurempi. Lucan vanhemmilla kuitenkin B/A ja A/A. Alkaa jo pikkuhiljaa hajottaa tämä epäonni näiden koirien kanssa. 

Keskiviikkona soitin Kennellliittoon kuvat arvostelleelle Limanille. Nivelrikkoa niissä ei onneksi ole, mutta malja on matala ja löysyyttä, löysyyttä on. Uusintakuvataan kyllä Luca vuoden päästä (ja jossakin sellaisessa paikassa jossa ell. osaa kuvista jotain sanoakin, ettei tarvitse turhaan pitää hullua jännityksessä). Limankin sanoi, että lonkat voi vielä tiivistyä, mutta tuo malja on mikä on. Agilityn jatko on kovasti mietinnän alla, vaikka Liman sanoi, että voi harrastaa mitä vain. Tapaturmariski on tietenkin suurempi, etenkin jos on kovin sähäkkä liikkeissään, ja sitähän tuo on. Sanoi, että uusintakuvaus hyvä siksikin, että näkee alkaako nivelrikkoa kehittyä. Ajatus nivelrikosta kaksivuotiaalla koiralla kuullostaa kyllä niin hirveältä, että todennäköisesti pidetään talvi taukoa ja katsotaan agin jatko sitten uusintakuvien jälkeen. Pitää varmaan nyt toistaiseksi keskittyä vain tokoon ja kasvatella niitä lihaksia, jotka niveliä tukisivat. Ensi kesänä olisi kiva päästä kokeilemaan vepeäkin, jos vaan minun työt sen sallii. Siinä ei ainakaan nivelet  kärsisi ja olisi varmaan Lucalle mieluista puuhaa. Harmistus on kyllä valtava!

Luca pienenä pallerona